Sosiaalihuollon työ näkyviin kirjaamalla

Kun sosiaalihuollossa alettiin siirtyä määrämuotoiseen kirjaamiskäytäntöön, moni parahti. Mistä repiä aikaa kattavampaan kirjaamiseen, kun työaika ei tahdo riittää asiakastyöhönkään? Tarkka kirjaaminen on asiakastyöstä pois ja kun asiakkaalla on hätä, on asiakastyö priorisoitava kaiken muun edelle. Mutta onko se todella näin? Mitä tapahtuu, jos jarruttelemme tiukentuvien kirjaamisvelvoitteiden edessä vedoten siihen, ettei aikaa ole?

Sosiaalihuollon alisteista asemaa terveydenhuoltoon nähden ja näkymättömyyttä esimerkiksi sote-uudistuksessa arvostellaan hanakasti. Yksi syy voi olla se, että sosiaalihuollosta ei ole saatavilla selkeää tilastoitua tietoa työn sisällöstä tai tehdyistä toimenpiteistä, kun taas terveydenhuollossa tietoja on kerätty kattavasti jo pitkään. Sote-uudistuksessa palvelujen kehittämistä ja integrointia varten sekä sosiaali- että terveydenhuollon tiedon tulisi olla vertailukelpoista.

Vasta-argumenttina voi varmasti esittää, että ei ole tarkoituksenmukaistaka tilastoida ja vertailla sosiaalihuoltoa terveydenhuollon kanssa.Meidän sosiaalihuollon ammattilaisten on joka tapauksessa tärkeätä kehittää dokumentointia ja  työn näkyväksi tekemistä sosiaalihuollolle toimivalla tavalla.

Tilastointi tuo tarpeen esille

Julkisessa terveydenhuollossa on pitkät perinteet kirjaamisesta. Jokainen terveydenhuollon ammattihenkilön potilaalle tekemä toimenpide merkitään potilastietojärjestelmään, eikä kirjaamista tai siihen käytettyä aikaa kyseenalaisteta. Kun siirrytään yksityissektorin puolelle, kirjaaminen on itsestään selvää – onhan se suoraan yhteydessä siihen, miten asiakasta voidaan laskuttaa. Tuloksena on kattava kuva potilaan tai asiakkaan palveluprosessiin liittyvistä tehtävistä ja niihin käytetystä ajasta. Potilastietojärjestelmästä on näin mahdollista saada ulos tilastotietoa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollon palveluiden ja resurssien tarpeen arviointiin. Terveydenhuollon mittavaa tilastoaineistoa onkin pystytty hyödyntämään esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelussa.

Sosiaalihuollossa vastaavia suoriteperusteisia, tilastotietoa tuottavia kirjaamiskäytäntöjä ei vielä valtakunnallisesti ole, eikä palvelukoodien kirjaamista asiakastietojärjestelmään sosiaalihuollossa edellytetä. Koska terveydenhuoltoa voidaan johtaa, kehittää ja resursoida tiedolla, näin myös tehdään.

Millä johdetaan ja kehitetään sosiaalihuoltoa? Millä perustellaan lisäresurssitarpeet, jos ei voida osoittaa, mihin työaika menee? Millä puolustetaan sosiaalihuoltoa sote-uudistuksessa? Mutujen kanssa ei ole asiaa niihin pöytiin, joissa soten nallekarkkeja jaetaan. Tarvitaan kovaa faktaa ja tilastotietoa sosiaalihuollon tehtävistä, palveluprosesseista ja palvelujen tarpeista. Tämän kaiken näkyväksi tekemisestä vastaamme me sosiaalialan ammattilaiset itse.

Väitämme, että myös sosiaalihuoltoa olisi mahdollista kirjata täsmällisemmin, siis myös suoriteperustaisesti. Näitä koodeja löytyy jo THL:n tekemästä palveluluokituksesta ja eri asiakastietojärjestelmistä, mutta yhteinen sitoutuminen niiden käyttöön on monesti puuttunut sekä johdolta että työntekijätasolta, koska täsmällisempää kirjaamista ei ole nähty tarpeelliseksi vaatia, kun kiire on muutenkin ja tilastointi on koettu toissijaisena asiakastyöhön nähden.

Vaarana on, että sosiaalihuolto pysyy aliresursoituna

Niin kauan kuin pidämme kiinni siitä, että työtä kehitetään ja tilastointia tehdään, jos siihen on aikaa, ajelemme neliskanttisilla pyörillä. Jos me  sosiaalihuollon ammattilaiset emme itse tunnista tilastoinnin ja tietoperustan tärkeyttä ja vaadi aikaa työn kehittämiseen ja raportointiin, sitä tuskin tekevät muutkaan meidän puolestamme. Ilman muutosta sosiaalityö pysyy siinä karsinassa, johon se on ahdettu ja jatkaa työtä kädestä suuhun myös seuraavat vuosikymmenet.

Jos meillä ei ole terveydenhuollon tilastoihin verrattavalla tilastotiedolla osoittaa, mihin kaikkeen työaikamme menee ja mitä kaikkea työ sosiaalipalveluissa pitää sisällään, on jokainen vaikuttamispyrkimys yksilöiden omaan kokemukseen ja asiantuntemukseen perustuvien argumenttien varassa. Ja se terveydenhuollon tilastotiedon rinnalla on tuuleen huutelua. Elämme aikaa, jossa raha ja numerot ovat kieltä, jota päättäjät haluavat kuulla. Sosiaalihuollon on tehtävä tässä kollektiivinen ryhtiliike jos aiomme nousta sisarpuolen asemasta aidosti terveydenhuollon rinnalle ja ansaita lisäresursseja sosiaalihuollon palveluihin.

Täsmälliset kirjaukset tuottaisivat myös työpaikkakohtaista tietoa eri ammattilaisten tehtävistä, jolloin olisi parempaa selkänojaa tarkastella, mihin työaika kuluu. Hyödynnetäänkö eri ammattilaisten osaamista oikein, vai olisiko tehtäviä järkevä jakaa toisin? Onko kaikki tehty työ tarkoituksenmukaista?

Täsmällisemmät kirjaamiskäytännöt tekevät tuloaan

Määrämuotoinen kirjaaminen on askel kohti valtakunnallista Kanta-järjestelmää, jossa sosiaalihuoltokin on mukana jo vuonna 2018. Myös Talentian mitoitussuosituksissa kehotetaan varaamaan reilusti aikaa kirjaamiselle ja työn kehittämiselle.

Nyt on tärkeää, että olemme itse luomassa rakenteita ja määrittelyä kirjaamiselle. Huolehditaan kukin tahoillamme, että sosiaalihuollosta kerätään myös täsmällistä tilastotietoa ja että sille on työaikaa.

Tämä toimintakäytännön muutos tulee pitkällä aikavälillä auttamaan myös asiakkaita, koska tilastotiedon valossa pystymme paremmin argumentoimaan lisäresurssivaatimuksiamme ja perustelemaan työmme vaatimaa asiantuntijuutta.

Kirjaaminen on mahdollisuus niin meille kuin koko sosiaalialle. Otetaan siitä yhdessä hyöty irti!

Kirjoittajina Talentian työelämätoimikunta