Osallistumistulo on kiinnostava avaus syrjäytymisen ehkäisyyn ja aikuissosiaalityön kehittämiseen
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä teki valtioneuvoston toimeksiannosta selvityksen suomalaisesta osallistavan sosiaaliturvan mallista, joka nimettiin osallistumistuloksi [1]. Esitys on oikeus- ja työministerille toimitettu ja hallitus päättää myöhemmin sen mahdollisesta hyödyntämisestä. Talentian näkemyksen mukaan esitys tuo uusia avauksia aikuistyöhön, mutta vaatii resurssien varmistamista. Talentian työelämätoimikunnan perustama aikuistyöryhmä paneutuu asiaan tarkemmin.
Asiakas ja työntekijä yhteistoimijoina
Osallistumistuloa voitaisiin tutkimusryhmän mukaan käyttää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden syrjäytymisen ehkäisyssä niin, että samalla vahvistettaisiin sosiaalityön ja -ohjauksen roolia. Kohderyhmäksi selvityksessä määriteltiin pitkään työttömänä olleet tai syrjäytymisvaarassa olevat – noin 90 000 henkilöä.
Työmarkkinatukeen osallistumistulo toisi enimmäiskeston, jonka jälkeen se muuttuisi osallistumistuloksi.
Tavoitteena työllistymisen tukeminen ja monialaisten palvelujen yhteensovittaminen
Asiakas ja työntekijä hahmottuvat mallissa kumppaneina tavalla, joka vahvistaisi asiakkaan osallisuutta.
Osallistumistulon palvelupakettiin kuuluisivat neuvonta, ohjeistus, sopiminen ja osallistumisen seuranta luottamukseen perustuen. Asiakas, sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan yhdessä määrittelisivät mielekkään ja motivoivan yleishyödylliseen toimintaan osallistumisen tavan. Osallistumistapojen tulisi olla sellaisia, että ne eivät voi korvata työvoimaa.
Osallistumistuloa maksettaisiin toimeentulotuen perusosan vastineeksi. Lisäksi asiakkaalle osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia voitaisiin maksaa työntekijän harkinnan mukaan ehkäisevällä toimeentulotuella. Toinen vaihtoehto olisi maksaa osallistujille työmarkkinatukea aktiivimuodossa ja lisäksi osallistumistuloa lisäkorvauksena.
Tavoitteisiin sisällytettäisiin myös työllistymisen tukeminen, jolloin nykyiset työllistymistä edistävät palvelut laajentuisivat sosiaalihuollon alueelle. Näin tarvittaisiin uudenlaista yhteistyötä TE-toimistojen ja aikuissosiaalityön välillä sekä monialaisten palvelujen yhteensovittamista.
Osallistuminen osallistumistulotoimintaan olisi esitetyn mallin mukaan toissijaista työllistymistä edistäviin palveluihin nähden. Sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja voisi harkintansa mukaan katsoa aktivointisuunnitelmassa sovitut osallistavat toimet riittäviksi työllistymistä edistäviksi toimiksi. Samoin työntekijän harkinta voisi vapauttaa asiakkaan työnhakuvelvoitteesta terveydellisistä ja toimintakyvyllisistä syistä.
Malli vaatii kokeilua
Esitetty osallistumistulon malli sisältää nykyistä laajempia palveluita etuuksien saajille ja vaatisi nykyistä enemmän resursseja. Mallin kustannuksiin vaikuttaa raportin mukaan mm. se miten usein työntekijät tapaisivat asiakkaita ja miten paljon työntekijät olisivat mukana osallistumisen tapojen etsinnässä ja osallistumisen seurannassa.
Mallia esitetään jatkokehitettäväksi ja kokeiltavaksi sosiaalityön uutena toimintamuotona. Kokeilun aikana palvelusuunnitelmia tulisi arvioida realistisen tapauskohtaisen arvioinnin avulla. Myös toimintamalleja voitaisiin testata suhteessa tavoitteisiin.
Mikäli osallistumistulomallissa toteuttamisessa edetään kohti kokeiluvaihetta, niin olennaista on osallistaa asiakkaat, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaat mukaan yhteiskehittelyn periaatteita noudattaen.
Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia
