Liittokierros ja miten se neuvotellaan
Talentian jäseniä koskevat työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut alkavat vuoden alussa. Sopimusjärjestelmä ja siihen liittyvät termit tuntuvat monesta ehkä sekavalta vyyhdiltä. Mikä on esimerkiksi Talentiankin teksteissä vilahtava JUKO, tai mitä tarkoittaa liittokierros?
Työmarkkinakierros eli työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään nyt ns. liittokierroksena. Kyse on siitä, että palkoista ja muista työehdoista neuvotellaan suoraan työnantaja- ja ammattiliittojen välillä.
Aiemmin sopimuksista neuvoteltiin keskitetysti. Tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinaosapuolista työnantajan keskusjärjestöt kuten Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT ja työntekijöiden keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK neuvottelivat raamit palkankorotuksille. Jos mukana neuvotteluissa oli myös hallitus, voitiin tehdä veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyviä ratkaisuja.
Enää keskitettyjä sopimuksia ei tehdä, vaan työmarkkinaratkaisut käydään erikseen jokaisessa työ- ja virkaehtosopimuspöydässä.
Julkisen sektorin sopimusneuvotteluissa Talentiaa edustaa JUKO, yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksesta Talentia neuvottelee suoraan
Suomessa on työehtosopimuksia, joissa on vain kaksi osapuolta: työntekijäliitto ja työnantajaliitto. Tästä esimerkkinä teknologiateollisuuden työehtosopimus, jossa sopijaosapuolina ovat Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ry.
Julkisen sektorin (kunta, valtio ja kirkko) työ- ja virkaehtosopimuksissa työntekijäliittoja edustavat ns. pääsopijajärjestöt, joihin kuuluu useampi liitto. Työantajapuolta edustavat Kuntatyönantaja KT, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinalaitos.
Kunta-alalla pääsopijajärjestöt ovat Julkisen alan unioni JAU, johon kuuluvat ammattiliitot JHL ja JYTY. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa Akavan kunta-alan liittoja. JUKOn suurimmat liitot kunta-alalla ovat OAJ, Lääkäriliitto ja Talentia. Kuntapöydän kolmas neuvottelujärjestö on Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo, johon kuuluvat Tehy, Super ja Suomen palomiesliitto.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta neuvottelevat työnantajan Hyvinvointiala HALI ja työntekijöiden neuvottelujärjestöt ja liitot: Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry (ERTO, Super, Tehy), Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestö ry sekä kaksi suoraan sopimusosapuolena olevaa liittoa, jotka ovat JHL ja Talentia.
Mikä on liite 4 ja miksi se on tärkeä?
Kaikki Talentian jäsenten työehtoja koskevat sopimukset ovat voimassa 31.3.2020 asti. Neuvottelut alkavat tammi-helmikuussa niin julkisella kuin yksityisellä puolella.
Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) Talentialle on tärkeä liite 4, jossa on määritelty sosiaalialan henkilöstön palkkauksen perusteet. Kunnissa muun muassa sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, geronomien ja kuntoutuksen ohjaajien palkkahinnoittelusta on sovittu liite 4:ssä.
Liite 4:ä varten on perustettu erillinen työryhmä, joka on syksystä alkaen neuvotellut Talentian eri jäsenryhmien palkkauksen perusteista. Neuvotteluissa Talentian edustaja on JUKOn toinen neuvottelija.
Kunta-alan pääneuvotteluryhmässä Kuntatyönantajat KT ja edellä mainitut työntekijöiden pääsopijajärjestöt sopivat suuret keskeiset kysymykset, kuten kiky-tunnit, palkankorotukset, sopimuksen keston sekä kaikki ne kiistakysymykset, joista ei päästä eri työryhmissä yhteisymmärrykseen.
Kuntaneuvotteluissa Talentialla on keskeinen rooli liitteestä 4 neuvoteltaessa. JUKOssa Talentialla on vahva rooli kunta-alan kolmanneksi suurimpana liittona ja KVTES-sopimuksen suurimpana jäsenliittona.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla neuvotteluasetelma on yksinkertaisempi, sillä Talentia sopii palkankorotuksista ja muista työsuhteen ehdoista suoraan työnantajan kanssa neuvottelupöydässä.
Edessä ovat vaikeat neuvottelut
Työmarkkinaneuvottelut ovat tällä kertaa alkaneet nihkeästi. Useampi sopimus on ollut syksyllä 2019 valtakunnansovittelijan pöydällä ja lakkovaroituksia on annettu ja myös lakkoja nähty. Edellisellä kierroksella kunta-alalla oli ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja, mutta lakkovaroituksia ei annettu.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen lisäksi annettiin lakkovaroitus ja sopimus syntyi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen kautta.
Tulevalla neuvottelukierroksella on varauduttava siihen, että sopimuksia ei synny tälläkään kertaa ilman ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja ja lakkovaroituksia. Myös siihen on varauduttava, että lakkovaroitukset käyvät toteen.
