Liian vähän henkilöstöä – Onko työntekijällä ilmoitusvelvollisuus?
Miten epäkohtien ilmoitusvelvollisuuteen tulisi suhtautua silloin, kun työpaikan henkilöresurssit on alimitoitettu ja tilanne uhkaa sosiaalihuollon asiakkaan saaman palvelun laatua?
Pohdimme Talentian ammattieettisessä lautakunnassa kysymystä, millainen ammattieettinen velvollisuus sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on toimia, jos organisaation asiakasmäärä on suuri ja työntekijämäärä alimitoitettu. Mitä tapahtuu, jos ei noudata sosiaalihuoltolain (48§ ja 49§) mukaista ilmoitusvelvollisuutta, kun havaitsee, että resurssit ovat puutteelliset ja toteutettava sosiaalihuolto on siksi laadultaan heikkoa?
Henkilöstön alimitoitus voi muodostaa tilanteen, jossa yksittäinen viranhaltija joutuu kantamaan ammattihenkilölain perusteella seuraamusvastuun esimerkiksi viivästyneistä lastensuojelutarpeen arvioinneista tai puutteellisista asiakassuunnitelmien kirjauksista. Tällaisesta seurauksesta muistutti jo Etelä-Suomen aluehallintovirasto vuonna 2017. Sen ohjaavan kirjeen mukaan puutteellisista asiakirjamerkinnöistä tuli sosiaalityöntekijälle huomautus hyvän hallintokäytännön vastaisesta menettelystä lastensuojeluasioiden kirjaamisessa. Lisäksi aluehallintoviraston ohjauskirjeessä muistutetaan työnantajaa velvollisuudesta luoda työn tekemiselle riittävät edellytykset.
Myös ammattieettinen lautakunta painottaa, että palvelusuunnitelmien ja asiakassuunnitelmien dokumentointi on asiakkaan oikeusturvan kannalta keskeistä. Kirjaukset eivät saa jäädä tekemättä henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.
Koko työyhteisön asia
Talentian ammattieettinen lautakunta on todennut, että ilmoitusvelvollisuuden tulisi olla palvelujen aliresursointiin liittyvissä tilanteissa ensisijaisesti työyhteisön hyvän ammattieettisen vastuunkannon käytäntö. Työntekijän ja työyhteisön yhteinen ammattieettinen velvollisuus on toimia niin, että kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvä hoito ja huolenpito toteutuvat.
Jos työyhteisössä on todettu, että asiakkaan saamien palveluiden laatu on heikko, osoittaa puuttumattomuus rajoittunutta ammattieettistä harkintaa ja jopa kyynistymistä ja välinpitämättömyyttä. Työyhteisön pitää olla aktiivinen epäkohtien esilletuomisessa.
Kaiken lähtökohta on, että jokaisessa organisaatiossa ja työyhteisössä on omavalvontasuunnitelmaan perustuva käytäntö ja valmius käsitellä ongelmia ja epäkohtia. On tärkeää, ettei epäkohtien esilletuonti henkilöidy. Toki sosiaalihuoltolaissa kielletään, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa vastatoimia. Silti ilmoitusvelvollisuuden käyttö voi tulla yksittäiselle työntekijälle kohtuuttoman vaativaksi ja kuormittavaksi lisävastuuksi.
Omavalvontasuunnitelman laatimisessa on käytettävä henkilöstön asiantuntemusta. Ilmoitusvelvollisuuden käytön on oltava, kuten laki velvoittaa, hyväksyttyä ja läpinäkyvää.
Vaikka työyhteisön rooli olisi aliresursointitilanteissa ensisijainen, ei yksittäisen ammattihenkilön vastuu katoa. Hänen velvollisuutensa on noudattaa ilmoitusvelvollisuutta ja toimia tilanteissa, joissa työyhteisön ammattieettinen käytäntö on vääristynyt tai epäkohtien esilletuontia välttelevä ja peittelevä.
Alpo Heikkinen on Talentian erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan sihteeri.
>> Lue lisää ilmoitusvelvollisuudesta
