Kilpailukykysopimus kirpaisee, mutta huonomminkin olisi voinut käydä
Touko- ja kesäkuun vaihteessa Talentia on käynyt alakohtaisia neuvotteluja keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen pohjalta. Kunta-alalla Talentia tavoitteli sitä, että 24 tunnin työajan lisääminen tehdään päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lisäämällä. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tavoittelimme työajan lisäämisen osalta kunta-alan kanssa samaa neuvottelutulosta. Lisäksi tavoittelimme paikallisen sopimisen sekä luottamusmiesten aseman parantamista.
Talentian jäsenten osalta meillä nyt on neuvottelutulos kunnan, valtion ja kirkon sopimusaloilta. Yksityiseltä sektorilta neuvottelutulokset ovat yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja Avainta-sopimuksessa. Terveyspalvelualan unionin sopimuksesta ei ole neuvottelutulosta.
Keskusjärjestöt tekevät päätökset siitä tuleeko kilpailukykysopimus voimaan. Valtio on luvannut tulla vastaan turvaamalla ostovoimaa, jos sopimus saadaan. Mikäli sopimuksen kattavuus on 90 %, tulee valtio alentamaan verotusta 515 miljoonaa €. Jos kattavuus jää 85 %:iin, veronalennus on 415 €.
Tätä kirjoittaessani Akavan hallituksen kokoustauolla 3.6.2016, odotamme vielä Metalliliiton ja PAM:n päätöksiä. Niiden jälkeen Akavan hallitus arvioi sopimusten kattavuutta ja tekee omalta osaltaan päätöksen Kiky-sopimuksesta.
Julkisella sektorilla leikkauksia, lomien lyhentäminen torjuttiin
Kilpailukykysopimus kirpaisee määräaikaisen lomarahaleikkauksen takia kunta-alan ja valtion työntekijöitä kipeämmin kuin muita palkansaajia.
Alun perin maan hallituksen tavoitteena oli leikata julkisen sektorin lomia jopa kahdeksan päivää sekä muuttaa kolme arkipyhää ja ensimmäinen sairaspäivä palkattomaksi. Nämä möröt saimme pois neuvottelupöydästä. Vaihtoehdot olivat siis todella huonoja.
Työajan pidentämistä koskevissa neuvotteluissa torjuimme työnantajan mallin, jossa työaikoja olisi pidennetty lomia leikkaamalla tai arkipyhiä olisi tehty palkattomiksi. Lopulta sovimme palkansaajien esityksen mukaisesti, että viikkotyöaika pitenee 30 minuutilla.
Kun kerran työaikaa on lisätty, ei kuntien pidä antaa enää yhtään huonosti harkittua yt-ilmoitusta, joissa työntekijöitä vaaditaan ottamaan palkatonta vapaata tai heitä uhkaillaan lomautuksilla.
Kuntatyöntekijät ovat kantaneet kortensa kekoon lomarahaleikkauksillaan ja pidemmällä työajallaan. Tässä tilanteessa hämmästyttävän huonoa pelisilmää osoittaa mm. Porin kaupunki, joka ilmoitti yt-neuvotteluistaan samana päivänä, kun kunta-alan neuvottelijat pääsivät ratkaisuihin kiky-neuvotteluissa.
Luottamusmiesten asema yksityisellä sektorilla vahvistuu
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla kiky-neuvottelut noudattivat työajan jatkamisen osalta kuntasopimuksia. Kiistakysymykseksi nousi luottamusmiesten aseman vahvistaminen.
Työntekijäjärjestöt vaativat, että varsinainen luottamusmies saa ehdottoman koulutusoikeuden kuudelle päivälle/vuosi ja varaluottamusmies kolmelle päivälle/vuosi. Toisena merkittävänä vaatimuksena oli, että myös alle viittä työntekijää edustavalle henkilöstömitoitukseen kuuluvalle luottamusmiehelle taataan sopimuksella tuntimääräinen vapautus työstään.
Kolmantena tavoitteena oli myös vahvistaa allekirjoittajajärjestöjen oikeutta valita useampi luottamusmies/allekirjoittajajärjestö suuriin tai alueellisesti hajautettuihin yrityksiin. Nämä kaikki tavoitteet neuvotteluissa saavutimme.
Yksityissektorin luottamusmiesten aseman parantaminen oli erittäin tärkeää. Sote-uudistuksen valinnanvapaus tulee lisäämään yksityistä palvelutuotantoa sosiaalipalvelualalla. Jotta toimintaa voidaan yhteisesti kehittää, on myös yksityisellä sektorilla taattava luottamusmiehille tosiasialliset toimintamahdollisuudet.
