Omavalvonta ja ilmoitusvelvollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollossa astuu voimaan vuoden 2024 alussa uusi valvontalaki, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset.

Uudessa valvontalaissa säädetään myös palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä esimerkiksi palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoitusvelvollisuutta.  

Mikä on valvontalaki?

Uudella sote-valvontalailla selkeytetään ja yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa.   

Lain tarkoitus on varmistaa palvelujen käyttäjien asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut.

Valvontalailla edistetään lisäksi palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Laissa säädetään palvelujen järjestäjien valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. 

Valvontalain soveltamisalaan kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestävät tahot sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat palveluntuottajat ja palveluyksiköt.   

Omavalvonnalla varmistetaan asiakasturvallisuutta 

Valvontalailla vahvistetaan niin palveluntuottajien kuin palvelunjärjestäjien omavalvonnan ensisijaisuutta.  Valvontalaki painottaa palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omaa vastuuta asianmukaisesta ja laadukkaasta toiminnasta. Omavalvonta velvoittaa myös henkilöstöä.  

Valvontalain mukainen omavalvonta on laajaa. Omavalvonta on muun muassa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja henkilöstön riittävyyden varmistamista asiakasturvallisuuden takaamiseksi.  

Omavalvonnan tulee olla myös keskeinen osa organisaatioiden johtamisjärjestelmiä.   

Omavalvonta edellyttää esimerkiksi palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa sekä jatkuvuuden varmistamista.  

Omavalvonnalla määritetään ja toimeenpannaan se, miten organisaatio vastaa palvelujen saatavuudesta, jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuudesta.  

Omavalvonta sekä viranomaisvalvonta muodostavat kokonaisuuden.

Omavalvonta ei korvaa viranomaisvalvontaa eikä viranomaisten laillisuusvalvonta voi toimia ilman palvelunjärjestäjien ja -tuottajien omavalvontaa. Omavalvonnan rooli on ehkäistä epäkohtia palvelutoiminnassa, korjata puutteita ja vähentää valvontaviranomaisten tarvetta toimintaan puuttumiseen jälkikäteisellä valvonnalla.  

Mitä tarkoitetaan palvelunjärjestäjällä ja -tuottajalla?

Mitä tarkoitetaan palvelunjärjestäjällä, -tuottajalla tai palveluyksiköllä?

• Palvelunjärjestäjällä tarkoitetaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia, HUS-yhtymää sekä valtion mielisairaaloita ja valtion koulukoteja.
• Palveluntuottajalla hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia, HUS-yhtymää, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta taikka evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai edellä mainittujen kirkkojen seurakuntaa tai seurakuntayhtymää sekä osakeyhtiötä ja muuta yhtiötä, julkista ja yksityistä yhteisöä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä ja yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka tuottaa sosiaalipalveluja tai terveyspalveluja.
• Palveluyksiköllä julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista ja hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja.
• Yhteisellä palveluyksiköllä palveluyksikköä, jossa toimivat palveluntuottajat ovat sopimuksella valinneet valtuutetun palveluntuottajan edustamaan heitä valvontaviranomaisessa sekä vastaamaan heidän puolestaan velvoitteista.
• Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavalla palveluyksiköllä sosiaalihuollon ympärivuorokautista palveluyksikköä tai palveluyksikköä, jossa tuotetaan palveluja sosiaalihuoltolaissa määritellyn mukaisesti erityistä tukea tarvitseville henkilöille tai palveluyksikköä, jossa henkilökunnalta edellytetään laaja-alaista erityisosaamista tai jossa voidaan käyttää asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä.

Lähteet:

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023)
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (299/2022 vp)
• STM:n soveltamisopas
• Valviran webinaari valvontalaista 15.12.2023
• STM:n ohje 5.4.2023: STM:n ohje ammattihenkilölainsäädännön soveltaminen sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstön tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessä